perjantai 16. helmikuuta 2018

Telakkamme kaupunkisuunnittelun muutospaineissa


Hernesaaren pitkään valmisteltu osayleiskaava saatiin lopulta läpi vuoden 2017 aikana, mikä johti nopeaan etenemiseen alueen kaavoituksessa. Helmikuun alkupuolella nähtävillä ollut Hernesaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto sisälsi kuitenkin yllätyksen kaava-alueen laajenemisesta nk. Eiran uimarannalle ja nykyiselle telakka-alueellemme saakka. 

Telakallemme suunniteltua virkistysaluetta ei kaavoittajan mukaan olla toteuttamassa kovinkaan pikaisesti. Edistyksenä voi pitää myös sitä, että muista poiketen tämä asemakaavamuutos sisältää 3,3 hehtaaria talvisäilytysaluetta vuorottaiskäytössä olevilla risteilijälaitureilla nykyisen Lindgrenin telakan ympäristössä.



Kuvissa asemakaavamuutos esitettynä Jätkäsaaren Huutokonttorin kirjastossa sijaitsevassa pienoismallissa.


Seuraavassa hallituksen jättämä mielipidekirje asiaa koskien:



Merisataman venekerho ry:n mielipide koskien Hernesaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja valmisteluaineistoa

Haluamme aluksi kiittää Helsingin asemakaavapalvelua panostuksestaan helsinkiläisen venekulttuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Mielipiteemme painottuu erityisesti Merisataman alueen veneilykulttuurin perusedellytyksiä koskevaan talvisäilytystilanteen muuttumiseen esitetyn asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Seuraavassa huomioitamme valmisteluaineiston kehittämiseksi jatkosuunnittelussa:

- Vaikutusten arvioinnissa toivoisimme esitettävän hankkeen vaikutukset myös Helsingin kulttuuriperinnön osana olevalle elävälle veneilykulttuurille. Asemakaavamuutos tarjoaa suuren uuden veneilysataman erinomaisella sijainnilla Helsingin pitkäikäisimpien veneilyseurojen läheisyydessä. Hankkeen vaikutukset veneilytoiminnan kehitykselle esimerkiksi maailmanluokan purjehduskilpailujen järjestämiselle ovat selkeästi positiiviset. Samaan aikaan itse veneilykulttuurin toiminta telakoineen ja talkoineen osana eteläisen Helsingin elävää kaupunkikulttuuria jää kaiken aikaa vähäisemmälle huomiolle merellistä Helsinkiä kehitettäessä. Hernesaaren profiili uutena merellisenä kaupunginosana on nähdäksemme riittävän vahva ottaakseen tämän elävän kulttuuriperinnön osaksi menestyksellistä tulevaisuuttaan. Vaikutuksia veneilykulttuurin kehitykselle tulisi siten tuoda esiin selkeänä visiona osana uusia merellisiä virkistysalueita.

- Talvisäilytyksen huomioiminen on ollut kiitettävää valmisteluaineistossa sen kautta mahdollistuvien, erittäin tärkeiden talvisäilytyspaikkojen muodossa. Kaavamuutoksen yhteydessä mahdollistetaan kohtuullisen suuri lisäys venepaikkoihin alueella, mutta asemakaavan yhteydessä ei ole määräyksiä näiden venepaikkojen talvisäilytykseen liittyen. Keväällä 2016 valmistuneen ja aiemman kaupungin organisaation asianomaisten lautakuntien hyväksymän Liikuntaviraston julkaisusarjan B 53 Veneiden talvisäilytys Helsingissä-raportin mukaan tulevissa asemakaavoissa tulee uusien laituripaikkojen veneille osoittaa talvisäilytyspaikka jo asemakaavan yhteydessä yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa.

Edellytämme, että näin tullaan toimimaan myös tämän asemakaavan yhteydessä, sillä selvityksen mukaan jatkossa talvisäilytyspaikkoja tullaan osoittamaan muun muassa veneiden kuljetettavuuden mukaan. Näin vaikeimmin kuljetettavien veneiden säilytys järjestetään meren ääressä esimerkiksi tämän asemakaavan mahdollistamien alueiden kaltaisilla paikoilla ja helpommin kuljetettavat veneet siirretään etäämmäksi.

Merisataman alueen talvisäilytyspaikat ovat jo nykyisellään täynnä ja nykyiset talvisäilytysmahdollisuudet alueella poistuvat suurilta osin tämän asemakaavaehdotuksen myötä. Alueella asuvilla jäsenillämme ei ole mahdollisuuksia siirtää veneitään kauemmas. Koemme siten tilanteen uhkaavaksi kerhomme toiminnan kannalta ja edellytämme, että tarvittava talvisäilytysmääräys turvaa alueen talvisäilytyspaikkojen nykyisten käyttäjien tarpeet alueella. 


- Risteilijälaitureille sijoitettava uusi talvisäilytysalue (LS, Satama-alue. 1.10.-30.4. välisenä aikana aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen)  on erittäin tervetullut ja oivaltava tapa järjestää uusia talvisäilytysmahdollisuuksia  kaupungin perinteiselle veneilytoiminnalle. Järjestelyn tärkeyttä ei tule vähäksyä ja sen toteutumista tulee painottaa muokkaamalla määräystä selkeämpään muotoon ”…aluetta tulee käyttää veneiden talvisäilytykseen.”

Hernesaaren kärki ei tarjoa puuston tai kasvillisuuden suojaa tuulisuudelta, joten esitämme määräystä, jossa tuulisuuden vaikutuksia heikennetään esimerkiksi säleaidoin tai muiden vastaavien matalien rakenteiden avulla rantamuurin yhteydessä. Nähdäksemme jo 1-1,5m korkea este heikentää tuulta merkittävästi ja turvaa veneitä säilytyskauden aikaisilta vahingoilta.

Lisäksi alue tulee varustaa riittävästi esimerkiksi veneiden huollon kannalta riittävin vesi-, sähkö- ja jätepalveluin sekä viemärijärjestelyiden muodossa. Toimiva kuljetusyhteys tulisi järjestää suunnitellun eteläisen veneilysataman suojaisien vesien nostopaikalta. Lisäksi talvisäilytystelineiden säilyttämisen järjestäminen alueella olisi mutkattomin ja vähiten kuljetusliikennettä tuottava vaihtoehto.

- Olemassa oleva talvisäilytysalue Merikadun ja Merisatamanrannan välisellä alueella sekä Meripuistossa (kiinteistötunnukset 6P104 ja 20L103) (VV, uimaranta-alue) (VP, puisto) ovat olennaisia eteläisen Helsingin veneilytoiminnalle ja merelliselle virkistyskäytölle. Mahdolliset ongelmat asemakaavanmuutoksen ehdottamissa uusissa talvisäilytysjärjestelyissä risteilijälaitureilla eivät saa olla esteenä veneilytoiminnan jatkumiselle Merisataman alueella.

Huolemme eivät tunnu aiheettomilta, sillä alueen käytön visiot tuntuvat olevan ristiriitaisia jo nytkin. Kesän ajan talvisäilytyskenttä on yleisenä pysäköintialueena, jossa pysäköinti esimerkiksi pysäköintitunnuksin ei ole mahdollista ja näin ollen erityisesti veneilijöitä palvelemaan rakennettu erittäin tarpeellinen alue on ylihinnoittelun vuoksi vajaakäytöllä. Kesällä 2017 sitä olikin ilmaantunut käyttämään pop-up-gym-yrittäjä, jolla oli vaikeuksia poistua alueelta ennen talvisäilytyskauden alkamista. 

Tämän vuoksi edellytämme, että vahvan asemakaavan numero 10800 antama tae (LP-1, yleinen pysäköintialue, joka on varattava talvikaudelle veneiden säilytykseen)  toiminnan jatkumiselle annetaan myös asemakaavamuutoksen yhteydessä osoittaen nykyiset alueet talvisäilytyksen käyttöön siihen saakka, kunnes muutoksien toteutukseen ryhdytään.

- Erityisryhmien huomioiminen talvisäilytyksessä on tärkeää monipuolisen ja omaehtoisen veneilytoiminnan turvaamiseksi. Asemakaavamuutoksessa ehdotettu risteilijälaitureiden käyttö talvisäilytysalueena 1.10.-30.4. välisenä aikana on mahdollinen useimmille veneilijöille lähinnä nostettaessa veneitä syksyllä. Keväällä säilytyskauden päättyminen ennen vappua on mahdollista veneille, jotka eivät vuorollaan tarvitse esimerkiksi noin 10 vuoden välein toistuvaa pohjaremonttia tai muita maalaus- tai lakkaustöitä, joiden kemikaalit vaativat vähintään +10 asteen vuorokauden keskilämpötilaa. Merkittävin riittäviä työskentelylämpötiloja vaativa ryhmä ovat puuveneet, joiden huolto on vuosittain toistuvaa, paljon positiivista huomiota keräävää ja siten sosiaalista ja elävään kaupunkiympäristöön  luontevasti sopivaa toimintaa.

Edellytämme, että asemakaavamuutoksessa huomioidaan myös näiden edellä mainittujen erityisryhmien talvisäilytysmahdollisuudet alueella. Osa alueesta tulee järjestää siten, että säilytyskausi voi jatkua pidempään esimerkiksi nykyiseen tapaan 10.6. saakka. Toinen mahdollisuus tilanteen järjestämiseksi on varata toimintaan oma pienempi alue osasta alueen kasvavia puistoalueita. Yksi esimerkki näistä rinnakkaiskäyttöisistä alueista voisi olla asemakaavamuutoksen LP-alue (Yleinen pysäköintialue) tai isompi osa Meripuistoa.

- Veneilypalvelut kehittyvät kiitettävään suuntaan alueella asemakaavamuutoksen johdosta. Erityisen tervetulleita ovat nykyisellään harvat pistäytysmislaiturit (vlAlueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita. Sijainti ohjeellinen) ja veneluiskat (lv, Alueen osa, johon saa sijoittaa veneluiskia. Sijainti ohjeellinen).

Laitureiden ja veneluiskien sijoittelussa toivoisimme kuitenkin tarkkuutta, jotta niiden käyttökelpoisuus Hernesaaren editse kulkevan veneilyn runkoväylän ja Pihlajasaaren kiireisen lauttaliikenteen ääressä on turvattu. Veneliikenteen aiheuttama aallokko yhdistettynä mahdolliseen meren aallokkoon voi tehdä rantautumisen tai veneluiskan käytön mahdottomaksi ilman riittävää suojaa.

Kahvila Carusellin alue (LV, Venesatama. Alueelle saa sijoittaa venesatamatoiminan edellyttämiä täyttöjä, kaivuja, rakenteita ja rakennuksia.) tarjoaa nykytilanteessa olennaisia veneilypalveluita, kuten suojaisan nostopaikan ja veneluiskan itse ravintolapalveluiden lisäksi. Toivoisimme, että määräykseen otettaisiin mukaan aiempi sisältö, jossa ”alueelle ei saa rakentaa kulkuyhteyksiä tai merinäkymää haittaavia aitoja” vallitsevan hyvän tilanteen turvaamiseksi ravintolayrittäjien ajoittain vaihtuessa.

Aiempi Merkintä kl (Rakennusala, jolle saa sijoittaa ravintolan sekä ven sataman toimintaa palvelevia tiloja. Rakennuksen tulee olla pääosin yksikerroksinen, kuitenkin siten, että siitä saadaan enintään 1/5 rakennusoikeudesta rakentaa kaksikerroksisena.) vaikuttaa toteuttavan olemassa olevaa ravintolatoimintaa hyvin,  mutta merkinnän ut (aiemmin Alueen osa, jolle saa rakentaa ulkotarjoilualuetta palvelevia katoksia Vähintään 50% alueeta on istutettava) selite puuttuu. 

-  Merelliset vapaa-ajan palvelut alueella lisääntyvät esimerkiksi merkintöjen
rav (Ravintolan rakennusala) ja sa (Rakennusala, jolle saa sijoittaa yleisen sauna- ja ravintolarakennuksen) kautta.

Rantojen lisääntyvä virkistyskäyttö on tervetullutta, mutta joustavien yritysmahdollisuuksien turvaamiseksi avoimemmat määritykset itse toiminnalle olisivat tervetulleita erilaisten uusien ilmiöiden, kuten nyt  jo väistyvän sup-lautailun mahdollistamiseksi vaikka tilapäisempienkin tilojen kautta. Tämä tukisi osaltaan Hernesaaren puistoalueen kehittymistä jatkossakin mielenkiintoisena ja uusia elämyksiä tarjoavana vapaa-ajan viettopaikkana.

Edelleen kiitoksemme huomioimisestamme tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä. Seuraamme tilanteen kehitystä ja haluamme tiedon asemakaavan jatkokäsittelystä


Valmisteluaineiston on tarkoitus edetä asemakaavaehdotukseksi syksyllä 2018.